No niin,mistähän surullinen tarina alkaa....mummolan olohuoneessa käy pulina ja pulputus,kun Martta siskoineen päivittelee kylän juttuja sekä tutkii viherkasvin elämää.Elmeriä alkaa pikku hiljaa tympiä koko talvi,meri on jäässä ja koko elämä makaa,niinkuin joululaulussakin sanotaan.Hirveää päänsärkyä helpottaakseen ukko lähtee ulos ja kas,huomaa ikivanhat sukset siinä hangessa tönöttämässä.Ensi töikseen ukko nappaa surutta Martan kynttilän ja sutii sillä suksen pohjat-luiston taatakseen.Sen jälkeen hän sovitteleekin jo saappaat paikoilleen ja kiroilee hiljaa--sauvoista näyttää puuttuvan osia.Onko se nyt kummakaan,jos kaikki nippelit ja nappelit ei enään ole kohdallaan,onhan suksilla(kin) jo ikää.
Elmeri lykkää sukset vauhtiin ja kohta tuuli suhisee korvissa,taivaan tähdet lamppunaan ja lumi tuiskuna takanaan ukkeli laskee vauhtia kovemmas ja tuntee samalla mielensäkin piristyvän....
Toukokuiseen aikaan oli Meän tyärten porukalla taas nukkekotinäyttely kirjastolla.Aiheena tai yhteisenä teemana oli torikatu,keväästä jouluun.Itse edustin kevättä, eli Martta-mummon siskon kevätkoju oli näyttelyn kadun ensimmäisenä.Kojussa on munkkirinkilöitä ja vappuhuiskuja sekä jotakin sekalaista tavaraa,liittyen pääsiäiseen tai yleisesti kevääseen.
Aikapula on vaivannut edelleen nukkekotiharrastamista ja oikeastaan mitään ei ole tapahtunut häpeällisen pitkään aikaan yhdessäkään nukketalossa.
Tässä kuitenkin Martta siskonsa sekä satunnaisten sukulaisplikkojen kanssa miettii,että olisko aika laittaa kämppä remonttiin?!
